Turku Suomen biljardipääkaupunki

Biljardin historiaa ja turkulaisia suurmiehiä

Biljardin pitkä historia Turussa heijastaa lajin jatkuvaa suosiota ja kulttuurillista merkitystä kaupungissa. Lajin ympärille on muodostunut yhteisöjä ja klubeja, jotka pitävät huolta biljardikulttuurin säilymisestä ja kehittämisestä Turussa.

Turun biljardihistoria on täynnä mielenkiintoisia käänteitä! Ensimmäinen biljardisali Turussa avattiin jo vuonna 1773 hovioikeuden asianajaja Adolf J. Neuman toimesta. Sali jatkoi toimintaa hänen poikansa Erik Nordenbergin johdolla vuodesta 1784 alkaen. Salilla tarjottiin maistraatin luvalla "likööriä ja muita siihen verrattavia juomia", mikä teki siitä suositun ajanviettopaikan. 

 Turun viranomaiset epäsivät kuitenkin kaikki muut biljardisalia koskevat lupahakemukset vedoten siihen,että uudet salit vain houkuttelisivat nuoria tuhlaamaan aikansa ja rahansa. Seuraavat luvat myönnettiin Turussa vasta 1815.Tämän jälkeen biljardin harrastus kasvoi nopeasti.

Rauno "Rapi" Tuominen Turun biljardin legenda

Turkulaista biljardihistoriaa ei voi ohittaa kertomatta ensin Rapi Tuomisen ansioista.

Rauno Tuominen syntyi Turussa 20.6.1936. Ensikosketus biljardiin tapahtui keväällä 1952 hänen ollessaan 13-vuotias. Innostus oli suuri ja hän alkoi pelaamaan aktiivisesti Turun Urheiluliiton  sekä Toverien kerhoilla ja myöhemmin Turun biljardisalongissa Eerikinkadun salilla.1959 hän otteli Helsinkiä vastaan Turun joukkueessa ja tästä alkoi hänen menestyksekäs kilpailu-uransa.Kaisan SM-loppuotteluissa hän oli viisi kertaa ja  voitti mestaruuden 1972 ja 1981.

Rapi on voittanut myös pari kertaa Kultakellokilpailun ja monia muita ykköspalkintoja mainittakoon M40-luokassa SM-kullat  8-pallossa, 9-pallossa ja Straight-Poolissa.

1987 kun Poolista tuli virallinen kilpailumuoto,voitti hän 8-pallossa mestaruuden.Rapi oli tällöin 49-vuotias, mikä tekee hänestä kaikkien aikojen vanhimman 8-pallon Suomen mestarin.

Pelaamisen ohella biljardin monitoimimies oli tärkeä vaikuttaja biljardipiireissä. Hän oli monta vuotta liiton hallituksen jäsenenä ja perusti 1973 Suomen Biljardilehden. Tämän lisäksi hän piti omaa salia yli 20 vuotta ja hänellä oli biljadialan yritys joka myi, kunnosti ja asensi pöytiä. Rapin kertoman mukaan hänen kädenjälkensä näkyy noin tuhannessa pöydässä.

Biljardiliiton perustajajäsenelle ja monessa kehittämisen kannalta tärkeässä asiassa mukana olleelle Rauno "Rapi" Tuomiselle myönnettiin liiton kultainen ansiomerkki vuonna 1998 ja hänestä tuli kunniajäsen vuonna 2023.

SBiL:n hallituksessa 12 vuotta
(1973-78, 1983-84, 1989-92)

Rapi ja sikariote kepistä vuodelta 1956

                                             

Rauno Tuominen noin 50 vuotta myöhemmin

1920 Suomalainen Pohja ja "herrojen" biljardi

Suomalaisen Pohjan perustava kokous pidettiin 4.1.1920 silloisessa Hotelli Phoenixissa Yliopistokadun ja Aurakadun kulman kiinteistössä. Jo seuraavana vuonna käynnistyi klubin historiassa merkittävä harrastustoiminta, biljardin pelaaminen. Tällöin pelattiin Turun Suomalaiselta Yliopistoseuralta vuokratuilla pöydillä.

Vuonna 1924 klubi vuokrasi itselleen tilat Oy John Barkerin omistamasta kiinteistöstä niin sanotusta Barkerinrannasta, osoitteesta Linnankatu 40. Nykyisin paikalla sijaitsee Barkerin puisto. Vuokratun kiinteistön kaikki tilat kuuluivat tilasopimukseen. Biljardille oli varattu lähes 60 neliömetrin suuruinen huonetila. Biljardia pelattiin jo silloin kahdella pöydällä.

Klubilaisten suosio peliin kasvoin niin, että vuosina 1925 ja 1926 päätettiin ostaa klubille aivan uudet pelipöydät. Pöydät ostettiin englantilaiselta Geo G. Bussey & Co Ltd:ltä. Pöydät olivat pussittomat, seitsemän jalan pituiset biljardipöydät, joilla pelattiin Suomessa melko harvinaista keilapeliä, carambolia eli karaa. Nykyisinkin pelattava keilapeli, ”pipo” tuli mukaan myös jo silloin. Pöydän hinta Suomeen toimitettuna oli 9.250 markkaa, josta pakkaus-, rahti- ja tullikustannukset muodostivat suuren osan. Ensimmäisenä ostettu pöytä saatiin käyttöön syksyllä 1926. Samalla kaksi klubilla siihen saakka ollutta vanhaa pöytää myytiin Turun työväenyhdistykselle.

 

 

Suomalaisen Pohjan kerhohuone

   1927 Eerikinkadun biljardisalonki

"Rouva" Arwidson perusti miehensä kanssa vuokratiloihin Eerikinkadulle lähelle Kauppatoria biljardisalin ja ruokalan 1927. Innostuneita pelinharrastajia riitti. Salille tuotiin suoraan Englannista kuusi Padmore & Sons -pelipöytää. Tämä oli Suomen ensimmäinen ja pitkäikäisin varsinainen biljardisalonki.

Teuvo Takala, aktiivinen pelimies Turusta

Teuvo Takala oli kovan luokan biljardimies. Hän osallistui aktiivisesti 20-ja 30-luvuilla kilpailutoimintaan Turussa. Kilpailuja oli lähes kuukausittain ja pelipaikkana oli usein Eerikinkadun biljardisalonki. Peleinä oli Kaisa ja Pyramidi.

Kerrotaan, että kun Teuvo Takala ensimmäisen kerran tuli Eerikinkadun biljardisalille, elettiin Suomessa kieltolain aikaa, joten tarjoilu ravintoloissa oli kiellettyä. Kun Takala sitten astui biljardisaliin, oli paikan työntekijä laittamassa  pakkaa ja taulua kuntoon ja  samalla kysyi Takalalta: Mikä on uuden pelaajan nimi, mitä tauluun kirjoitetaan? 

Takala oli huutanut kuuluvasti: LAITA KAKSI KOVAA TEETÄ. Yllätys oli kova ja mieluisa kun hänen pöytäänsä oli tuotu kaksi kuppia "kovaa teetä" eli pirtulla vahvistettua teetä ajanhengen mukaisesti😀.

Takalan kerrotaan voittaneen Eerikinkadulla  myös kisat , joissa palkintona oli pukukankaat housuja, liiviä ja takkia varten.

Nämä kilpailut järjestettiin paikallisesti, sillä valtakunnallinen kilpailutoiminta sai alkunsa Suomessa  vasta 1950-luvun puolenvälin jälkeen.

Rapi otti pokan jo ovelta

Tarinan mukaan 50-luvulla eräs Rapi Tuominen istuskeli Eerikinkadun salilla ja aina kun ovi kävi, huusi hän itsevarmasti; 20! Tämä tapahtui  ennen kuin, huutaja näki, kuka ovesta tuli.Tarkoittaen että antaa Kaisassa "20 eteen" sisääntulijalle. 

No kerran kuitenkin kävi niin, että tuntematon mieshenkilö oli tyytynyt "15 eteen" ja kun peli alkoi, huomasi Rapi heti, että tämä vastustaja oli kovasti taitava.

Herrasmies, jonka Rapi pokasi, oli Antti Saari, Kaisan lajilegenda ja "biljardiprofessori", moninkertainen Kristallikilpailun ja Kultakellon voittaja, Suomen mestarija paljon muuta.

Tarinan mukaan panokset menivät, tasan mutta pöytämaksut jäivät Rapin kontolle. Tämä kuvastaa sitä, että 50-luvulla maan paras pelaaja saattoi olla tuntematon.

 

    

                                                                            1930-luvun  Eerikinkadun salia

                                                   

                                                                 

Kaisan eli Karoliinan historia

Kaisaa pelattiin Suomessa jo 1800-luvulla. Se oli alunperin venäläinen peli, joka on tullut Suomeen joskus Venäjän vallan aikaan.

Ainoa muu maa, missä on pelattu jotain vastaavaa peliä, on Ruotsi, jossa pelattiin 1960-luvulla Karolina-nimistä peliä.

Suomessa Kaisaa pelattiin Pyramidin,Turakan ja Keilapelin rinnalla 1950-luvulle, jolloin sen suosio alkoi kasvamaan. 

Kun kilpailutoiminta pääsi 1950-luvun lopulla vauhtiin, Karoliina valikoitui kisapeliksi. 

Suurin syy oli ilmeisesti se, että taitavimmat pelaajat suosivat Kaisaa, koska se oli haasteellisin biljardin pelimuodoista.

Kaisaa pelattiin Suomessa lähes ainoana pelimuotona 1960-luvulta aina 1980-luvun alkuun asti, tosin Kara-buumi nosti päätään 70-luvun lopulta lähtien.

Snooker nousi 80-luvulla Eurosportin avustuksella ja sen jälkeen tulikin Pool.

Kuva Pete Lehto

            

15.4.1959  perustettiin Turkuun Suomen ensimmäinen biljardiseura,

Turun  Biljardipelien Kannattajien Yhdistys.

Sen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Pentti Saari, hallituksen jäseninä salinpitäjä Olavi Salo ja armoton "Kaisamies" Keijo Roine, joka voitti Turun mestaruuden useasti.

 Omakohtainen tarina Keijo Roineesta

 Elettiin 80-luvun alkua ja allekirjoittanut vietti kaiken aikansa Raision Keilahallin kaisapöytien äärellä. 

Keijo, joka oli jo siirtynyt biljardista keilailuun, tuli käymään biljardipuolella ja kysyi, haluaisiko joku pelata yhden Kaisan. 

Olin ehkä just 15-vuotta  täyttänyt räkänokka ja pääsin Keijon kanssa pelille.

Raision pöydät oli mulle hyvin tutut ja taisin saada aloituksesta tehtyä poikkeuksellisesti 25 pistettä ja hieroin jo käsiä, että arvokas päänahka olisi tulossa. Keijo niputti minut  kuitenkin noin 7 minuutissa ja totesi, että erityisesti nuo keskipussit on väljät😅.

 

            

1977 Rapi Tuominen Eerikinkadun salin omistajaksi

Raimo "Rapi" Tuominen kertoo nettisivuillaan: 

"Eerikinkadun bilis". Sillä oli monta vaihetta. 

Ensin Arwidson aloitti 1927 uusilla englantilaislla 10" Snuku- pöydillä, joiden valleja oli korotettu Kaisa- ja pyramidipalloiĺle. 

Avi piti kahta salia, mutta toisen huoneen omisti Yrjö Salo, joka aloitti sitten itse pitämään omaa puoltaan. 

Avin puolella rva Arvidsonilla oli Turun Biljardi ja Ruokala, ruokasali ja neitosia, jotka kantoivat kaupungin firmoihin lounaskoreja.

 Myös kovaa teetä oli tarjolla kieltolain aikana. 

Isännän kuoltua, toiminta jatkui enää vain salilla. 

Salon puoli omallaan. 

Menin kysymään rouva Arwidsonilta pöytää kumppanini kanssa Naantaliin perusteilla olevalle salille. 

Ostakaa ne kaikki ja jatkakaa tätä, ehdotti Ninarouva. 

Niin sitten tehtiinkin ja minä aloin pitämään paikkaa 01.01.1977. 

Olavi Salo, Yrjön poika, oli myös lopettanut salinpidon vuokraten sen ulkopuoliselle.

Se loppui, ja Ola tarjosi salia mulle. 

Pidimme Murun kanssa kahta salia jonkin aikaa, mutta se oli hankalaa ja niinpä pyysin Kari Turkiaa poistamaan väliseinän.

 Sitä jatkettiin jonkin aikaa, mutta se ei toiminut tulojen osalta tupla menoin. 

Niin suljimme Avin puolen ja Turun Bilardisalongit jatkoi vain Salon puolella, josta kuvamme. Myin salin ystävälleni Kalelle 1984. 

Salia hoiti Virtasen Jyri, kunnes Kale myi paikan Spiikin Tusselle.

Sitten joku älypää huomasi, että siinä kohtaa ei ole hotellia. 

Siihen väsättiin majatalo ja vuodesta 1927 jatkunut biljardiaika oli loppu. 

 Ei ole enää hotelliakaan."

 

                                                            Eerikinkadun sali ilman väliseinää.

Tästä pöydästä alkoi Kara-peli Suomessa 1970-luvun lopulla.
   Rapi kunnosti Eerikinkadun vintillä lojuneen  Karapöydän.Lähtölaukaus pussittomalle vallipelille oli annettu.  

                     

Turun seudun Pool ry ja ylivoimainen pubiliiga

TS-Pool ry pitää Turun seudulla biljardiliigaa, järjestää valmennuksia niin jäsenilleen kuin innostuneille nuorillekin.

Lisäksi yhdistys järjestetää kuusi isompaa kilpailua vuosittain.

"JT" Tamminen kertoo:

TS-pool perustettiin kaudelle 1986-87. Tarkoitus oli järjestää matalan kynnyksen kilpailutoimintaa biljardipaikkoihin, eräänlaista biljardin jokamiesluokkaa.

Pelaamaan pääsee ilman kilpailulisenssiä. 

Pubiliigan suosio on ollut alusta lähtien huikeaa.

-Meillä on tällä hetkellä  557 jäsentä. Kauden loppuun mennessä arvion että, jäseniä on noin 580. 

Turussa sarjakaudella pelaa viikottain noin 250 pelaajaa biljardiliigaa seitsemässä eri tasoluokassa. 

-Liigan tasosta voin mainita sen verran, että biljardiliigaa on pelannut tai pelaavat seuraavat, kansainvälisestikkin menestyneet turkulaiset; Rapi Tuominen,Tommi Virtanen, Johannes Kauhanen, Tommi Linnanoja, Kari Johansson, Jouni Tähti ja Kim Laaksonen. 

Kiitettävän aktiivisia toimijoita alueella ovat esimerkiksi Iloisen Härän Henri Vesterinen ja Piraten Marianne Rusi. 

Tällä hetkellä hallituksen aktiivisimmat jäsenet ovat Jyri Nurmi, Merike Sorsa ja Jere Salminen,myöskään Totte Sarlinin nimeä ei kannata unohtaa. Hän järjesti kaupunkiotteluita ruotsalaisia vastaan aikanaan. Mainittakoon, että Tampereella on vastaavan kokoinen liiga, mutta Helsingissä ei ole vastaavaa toimintaa ollenkaan. Myös Lahdessa on pitkät perinteet Pool-biljardissa, liigassa toimii nykyisin 12-14 joukkuetta.

Turkulainen TS-Pool ei toimisi ilman Jari "JT" Tammisen työpanosta, joka on jatkunut jo vuodesta 1989. Ehdotankin, että TS-Poolin pelaajat kumartavat vastaisuudessa Tammiselle aina saliin astuessaan😁.

Kirjoittanut ja koonnut Petri Nummi Raisiosta

Tämän kirjoituksen lähteinä on käytetty

Rapi Tuomisen Facebook-sivuja, ravintola Suomalaisen Pohjan Internet-sivuja sekä kirjaa

Grahn, H.(2003) Byströmistä Immoseen Suomen biljardin Historia 1754-2002. Helsinki:Suomen Biljardiliitto.